Yrittäjyyskasvatusta sosiaalisen median työkaluja apuna käyttäen.
Yrittäjyyskasvatus on tulossa kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman osaksi vuoden 2010 elokuun alkuun mennessä.
Yrittäjyyskasvatuksen perustutkinto sisältää vähintään viisi opintoviikkoa yrittäjyyskasvatusta. Alasta ja suuntautumisvaihtoehdosta riippuen yrittäjyyskasvatuksen osuus opinnoista voi olla myös suurempi.
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla(Kalliala & Toikkanen, 2009). Sosiaalisen median työkalut on valittu kurssin työkaluiksi, koska ne ovat ilmaiseksi ja helposti käyttöön otettavissa, eivätkä vaadi työnantajalta tai opiskelijalta mitään laitteisto- tai ohjelmistohankintoja. Ne sopivat hyvin yhteisölliseen työskentelyyn.
Taustaa opintojakson suunnittelulle
Opintojakson suunnittelu perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Suunnittelun apuna on käytetty neljää eri näkökulmaa (Bransford,Brown;& Cocking, 2000): oppijakeskeisyys, tietokeskeisyys, arviointikeskeisyys ja yhteisökeskeisyys.
Oppijakeskeisyys : Ennakkotehtävässä opiskelijat tutustuvat kurssin sisältöihin kurssiwikissä ja asettavat itse oppimistavoitteensa tälle kurssille oman tietämyksensä pohjalta. He myös palaavat asettamiinsa tavoitteisiin ja tarkentavat niitä opintojakson edetessä. He tekevät yritysesittelyt ja yrittäjähaastattelut itse omien kysymystensä pohjalta, keskittyen niihin asioihin, jotka heitä itseään kiinnostavat ja askarruttavat. Opiskelijoiden itsesäätöisyyttä on tuettu opintojakson eri vaihteissa.
Tietokeskeisyys: Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla oma yrittäjyysohjaaja (yleensä yrittäjä itse), joka tukee hänen oppimistaan. Opiskelija on myös ympäristössä, jossa hän voi kysyä ja selvittää epäselviä asioita. PK-yrityksessä työskentely antaa myös mahdollisuuden nähdä yrittäjänä toimimisen arkipäivää. Opiskelijaa rohkaistaan pohtimaan yrittäjyyttä ja kysymään epäselviä asioita.
Arviointikeskeisyys: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia, joka kohdistuu aitoon oppimisprosessiin. Oppimisprosessia ja arviointia ei eroteta toisistaan, vaan oppimistehtävät ja oppimisprosessi ovat arvioinnin pohjana. Oppimistehtävien avulla opiskelijaa kannustetaan metakognitiiviseen ajatteluun, itseohjautuvuuteen, oppimaan oppimiseen, vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen.Yrittäjyysohjaaja ja opettaja seuraavat opiskelijan edistymistä yrittäjyysopinnoissa. Opiskelijan blogikirjoitukset ja yhteiset tehtävät tekevät oppimisesta näkyvää, joten palautteen antaminen onnistuu koko opintojakson ajan. Yrittäjyysohjaaja on tekemisissä opiskelijan kanssa työpaikalla ja voi antaa palautetta opiskelijan edistymisestä sisäisen yrittäjyyden tavoitteista. Opiskelijat myös arvioivat itse omaa oppimistaan blogikirjoituksissaan. Konstruktivismiin perustuvassa oppimisen arvioinnissa ei pyritä mittaamaan sitä, miten hyvin ja kuinka paljon oppija pystyy toistamaan opetetuista sisällöistä, vaan tarkastelemaan laadullisesti sitä, minkälaisia tietorakenteista oppija on muodostanut oppimateriaalin pohjalta ja miten hänen käsityksensä asioista ovat muuttuneen. Eri opiskelijat voivat tuottaa erilaisia tuotoksia aikaisempien tietojensa, kokemustaustansa tai kiinnostuksensa kohteen mukaan. (Tynjälä, 1999)
Yhteisökeskeisyys: Opiskelija on yrittäjyyskasvatusjaksona työpaikkayhteisön jäsen sekä opiskelijayhteisön jäsen. Ohjaajat työpaikalla ovat tärkeässä asemassa opiskelijan viihtyvyyden kannalta. Opiskelija sopiikin tapaamisen yritttäjyysohjaajan kanssa heti työssäolojakson alkuun. Ongelmatilanteissa yrittäjyysohjaaja on yhteydessä opettajaan ja keskustelevat siitä, mitä opiskelijan koitumiseksi työpaikalle voitaisiin tehdä. Opiskelija suorittaa yrittäjyyskasvatuskurssia ryhmän ja pienryhmän jäsenenä. Pienryhmä työstää yhteisiä tehtäviä ja samalla he muodostavat yhteistä käsitystä asiasta.
Opettajan rooli:
Opettaja muodostaa pienryhmät saman koulutusalan opiskelijoista, sekä laatii Google-dokumenttipohjan ryhmätyöskentelyä varten. Opettaja seuraa oppilaan oppimista blogikirjoitusten ja ryhmän tuotoksia seuraamalla Opettaja seuraa, antaa palautetta ja tarvittaessa motivoi blogikommentteina ja sähköpostitse. Opettaja avustaa opiskelijoita teknisissä ongelmissa. Opettaja on yhteydessä työpaikkaohjaajiin wiki-alustan kautta ja tarvittaessa myös sähköpostitse ja puhelimitse.
Yrittäjyysohjaajan rooli:
Yrittäjyysohjaaja ja opiskelija ovat yhteydessä työpaikalla. Ohjaajan tärkeimpänä tehtävänä on sisäisen yrittäjyyden tukeminen opiskelijassa. Hän seuraa opiskelijan toimintaa työpaikalla ja säännöllisissä tapaamisissa opiskelija ja ohjaaja palaavat opiskelijan asettamiin tavoitteisiin ja seuraavat tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa tavoitteista tarkennetaan. Ohjaaja ja opettaja kommentoivat blogikirjoituksia ja siten näkevät toistensa toiminnan. Opiskelija myös kirjoittaa ohjaajan kanssa käydyistä keskusteluista blogiinsa kuvauksen, joissa tavoitteiden toteutumista ja tarkentamista pohditaan.
Opettaja on laatinut materiaalipankin yrittäjyysohjaajia varten yrittäjyyskasvatuksen opintojakson sisällöistä. Nämä löytyvät tarkoitukseen tehdystä wikistä. Wikiin yrittäjyysohjaajat voivat myös jättää kysymyksiä toisilleen ja opettajalle yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Tänne yrittäjyysohjaaja jättää myös arvioinnin opiskelijan toiminnasta työpaikalla.
Opintojakson suunnitelma:
Yrittäjyyskasvatusopintojakso integroidaan työssäoppimisjaksoon. Parhaiten integroitu yrittäjyyskasvatus onnistuu, kun työssäoppimisjakso tapahtuu pk-yrityksessä.
Yrittäjyyskasvatusopintojen työssäoppimisjaksoon integroimisen puolesta puhuu muun muassa Tauriaisen (2009) väitöskirjassaan tekemät päätelmät siitä, miten verkko-oppimisympäristön käyttäminen pienentää työssäoppimisen kontekstuaalisuutta. Verkko-oppimisympäristön kautta oppijat saavat kokemuksia jä näkemystä myös muista työssäoppimispaikoista kuin vain omistaan. Vastaavasti oppijoiden vuorovaikutteisuus ja sosiaalisuus lisääntyvät. Verkko-oppimisympäristön käyttö lisää myös reflektiivisyyttä erityisesti tilanteissa, joissa työssäoppimisen tilanteita analysoidaan yhdessä. (Tauriainen, 2009)
Kohderyhmä: Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat eri koulutusaloilta.
Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että työssäoppimisjakson aikana opiskelija oppii ulkoiseen yrittäjyyteen liittyviä asioita, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, hoitamiseen ja omistamiseen. Tavoitteena on myös, että opiskelija perehtyy sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen ja pystyy tämän tiedon pohjalta arvioimaan omaa sisäistä yrittäjyyttään opintojakson aikana. Opiskelija osoittaa sisäisen yrittäjyyden asenteita ottamalla itse vastuuta oppimisestaan, olemalla aloitteellinen, sinnikäs, luova ja yhteistyökykyinen.
Sisältö:
Ulkoinen yrittäjyys:
Yrityksen perustaminen,
Yrittäjien verkostot ja uuden yrittäjän tietokanavat,
Yritysmuodot,
Yrittäjänä toimiminen
Sisäinen yrittäjyys:
Yrittäjämäinen asenne työhön
Osaamistavoitteet:
Opintojakson jälkeen opiskelija:
tuntee oman opiskelualansa yrittäjien yrittäjätarinoita
osaa vertailla ja arvioida eri yritysmuotoja ja erilaista yrittäjyyttä
osaa valmistella ja tuottaa yrityksen perustamista varten tarvittavat suunnitelmat
osaa hyödyntää yrittäjien verkostoja ja tietokanavia ja osaa työskennellä yhteisöllisesti itse osana verkostoja
osaa selittää sisäisen yrittäjyyden luonnetta ilmiönä ja arvioida omaa toimintaansa sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta
Toteutustavat:
Lähiopetusta, työssäoppimista, tehtäviä, jotka sisältävät itsenäistä ja yhteisöllistä työskentelyä lähiopetusjaksoilla, verkossa ja työpaikoilla.
Oppimisympäristöt:
Lähitapaamiset koulussa, työssäoppimisjaksot, verkko-oppimisympäristöt (wiki, blogit, Google Docs). Opintojakson rakenne
Koska sosiaalisen median työkaluja ei ole luotu tietoisesti pedagogisista lähtökohdista ja oppimista tukemaan, edellyttää onnistunut niiden avulla toteutettu yhteisöllinen oppimisympäristö huolellista suunnittelua ja opintojakso on tarkasti vaiheistettu (Hämäläinen & Häkkinen, 2006).
Vaiheet:
Aloitusseminaari ennen työssäoppimisjaksoa
Ennakkotehtävä
Yksilötyöskentelyn vaihe
Ryhmätyöskentelyvaihe
Yksilötyöskentelyn vaihe 2 & 3
Ryhmätyöskentelyn vaihe
Yksilötyöskentelyn vaihe
Lähitapaaminen, päätösseminaari
Aloitusseminaari noin kaksi viikkoa ennen työssäoppimisjaksoa
Teema: Opintojakson tavoitteet, tutustuminen työkaluihin ja aikatauluun
Aloitusseminaarissa tähdätään siihen, että työkalujen käyttäminen tulee tutuksi ja niiden osaamattomuus ei ole esteenä etätehtävissä. Työkalujen hallinta lisää myös opiskelijoiden minäpystyvyyttä ja sitä kautta heidän motivaatiotaan tehtävän suorittamiseen (Järvenoja & Järvelä, 2006).
Opettaja esittelee yrittäjyyskasvatusopintojakson tavoitteet (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys)
Opiskelijat perustavat itselleen blogin yksilötehtäviä varten ja ensimmäisenä harjoituksena opiskelijat kuvailevat omin sanoin yrittäjyyskasvatusjakson yleisiä ja henkilökohtaisia tavoitteita. Tällä varmistetaan se,että kaikki opiskelijat osaavat käyttää blogia ja arvioivat opintojakson tavoitteita ja niiden vaatimuksia opintojakson työskentelylle.
Ryhmässä sovitaan yhteinen salasana, jota käytetään blogeissa
Opiskelijat lähettävät opettajalle sähköpostiin linkin blogiinsa.
Ryhmä jaetaan 3-4 hengen ryhmiin siten, että opiskelijat ovat samalta toimialalta
Pienryhmissä perustetaan kansio Google-dokumenteille, joihin ryhmätehtäviä koostetaan
Ensimmäisenä Google-dokumenttiharjoituksena ryhmä sopii ryhmätyöskentelyn yhteisistä toimintatavoista, ja kirjaa ne dokumenttiin
Ryhmä hoitaa kansion käyttöoikeudet kuntoon siten, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät muokkaamaan dokumentteja sekä lähettää opettajalle linkin kansioon ja varmistaa, että myös opettajan käyttöoikeudet ovat kunnossa.
Opettaja esittelee opintojakson aikataulun ja kurssiwikin, jonne opettaja on koonnut tietoa kurssista ja jonne voi myös jättää kysymyksiä opettajalle. Wikistä löytyvät myös jokaisen oppilaan oman yrittäjyysohjaajan yhteystiedot. Yrittäjyysohjaaja on henkilö opiskelijan työssäoppimisyrityksestä. Yrittäjyysohjaaja on opiskelijan tukena nimenomaan yrittäjyyskasvatusasioissa.
Ennakkotehtävä: Yksilötehtävä ennen työssäoppimisjakson alkua:
Teema: Omat tavoitteet ja mielikuvat
Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan niitä kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia vaiheita ja strategioita, joilla yksilö säätelee, ylläpitää ja tarkkailee tavoitteellista toimintaansa. Opiskelijoiden itsesäätelyä tuetaan pyytämällä heitä itse asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja miettimään niitä keinoja, kuinka nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa (Järvenoja & Järvela, 2006). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen lähtökohdaksi otetaan oppijan olemassa olevat tiedot, käsitykset ja uskomukset opiskeltavasta ilmiöstä (Tynjälä, 1999). Oppijoiden arkikokemukseen perustuvat käsitykset täytyy tiedostaa ja ne nostetaan esiin ennakkotehtävän mielikuvatestin ja wikitietolähteeseen perustuvan oman oppimistavoitteen asettamisen avulla.
Ennakkotehtävässä:
Opiskelijat tutustuvat kurssiwikistä löytyvään ulkoisen yrittäjyyden jaksoon. Opiskelijat miettivät, mitkä asiat tuntuvat tutuilta ja mitä asioita heidän tulisi oppia. Opiskelijat asettavat itselleen vähintään kolme ulkoisen yrittäjyyden oppimistavoitetta työssäoppimisjaksolle.
Opiskelijat tutustuvat myös sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen ja asettavat kolme sisäisen yrittäjyyden oppimistavoitetta
Opiskelijat miettivät keinoja, joilla he pystyvät toteuttamaan tavoitteet
Opiskelijat miettivät, miten he seuraavat tavoitteiden toteutumista.
Opiskelijat laativat ennakkotehtävät (1-5) blogiinsa. Opiskelijat kirjoittavat sähköpostiviestin yrittäjyysohjaajalleen, jossa he kertovat lyhyesti itsestään ja tavoitteistaan yrittäjyyskasvatuksen suhteen, jakavat blogiosoitteensa ja ehdottavat samalla ohjaajalle ensimmäisen yhteisen tapaamisen ajankohtaa.
1.Yksilötyöskentely: (1. työviikko)
Teema: Yrityksen perustaminen
Opiskelijat kirjoittavat kuvauksen työpaikastaan blogiinsa. Kirjoittaminen on hyvä oppimisen väline. Kirjoittaminen kehittää ajattelua, koska se tekee ajatukset näkyviksi ja mahdollistaa näin vuorovaikutuksen ajatusten kanssa sekä niiden edelleen kehittelyä (Tynjälä, 1999). Yrittäjyysohjaaja ja opettaja kommentoivat opiskelijan kirjoittamaa kuvausta 2. työviikon alussa.
Opiskelijat voivat käyttää kuvauksissaan apuna seuraavia kysymyksiä.
Miten ja milloin yritys syntyi?
Millaista apua yrittäjä tarvitsi ja sai perustaessaan yritystä?
Miten rahoitus järjestyi?
Mikä on yrityksesi yritysmuoto ja miksi kyseinen yritysmuoto on valittu?
Yrityksen liikeidea?
Yrityksen työntekijät?
Yrityksen sidosryhmät?
2.Ryhmätehtävä: (2. työviikko)
Teema: Yrityksen perustaminen
Opiskelijat työstävät kuvauksen toimialan yrityksistä omien kuvauksiensa pohjalta yhteisöllisesti. Tämä edistää oppimista, sillä vuorovaikutus toisten kanssa stimuloi yksilöiden tiedon käsittelyä ja siten edistää yksilöiden tiedonrakentamista (Arvaja & Mäkitalo-Siegl, 2006). Ryhmätoiminnassa mahdollistuva toiminnan itseohjautuvuus yleensä lisää myös osallistujien sisäistä motivaatiota, vastuullisuutta ja innokkuutta. Ryhmän jäsenten keskinäinen tuki tuottaa positiivisia emotionaalisia kokemuksia, millä on edelleen myönteinen vaikutus motivaatioon. Ryhmätoiminnan avulla opitaan myös tärkeitä sosiaalisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä itseilmaisua. (Tynjälä, 1999)
Opiskelijat kopioivat omat yrityskuvauksensa Google-dokumenttiin ja etsivät kolme yhtäläisyyttä ja kolme eroa yrityksistä
Erillisistä kuvauksista opiskelijaryhmä muokkaavat yhtenäisen kirjoitelman, jossa pohditaan myös sitä, mistä erot ja yhtäläisyydet mahdollisesti johtuvat.
3.Yksilötehtävä 2. ja 3. työviikko
Teema: Sisäinen yrittäjyys, yrittäjänä toimiminen
Jokainen opiskelija kirjoittaa blogiinsa vähintään joka toinen päivä pienen kuvauksen havainnoista, joita yrityksessään on tehnyt. Tämän tehtävän tarkoituksena on saada opiskelijan tiedostamaan oma toimintansa yrityksessä. Blogikirjoitukset toimivat opiskelijan henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun apuvälineenä. Reflektiivisellä ajattelulla tarkoitettaan omaan toimintaan, ajatteluun ja oppimiseen kohdistuvaa arvioivaa ajattelua (Tynjälä, 1999).
Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä
· Mitä olet ihmetellyt ja kummastellut,
· mitä olet kysynyt muilta,
· missä olet ollut hyvä,
· mikä ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
· Mieti myös syitä onnistumiseen/epäonnistumiseen.
· Mitä voisit tehdä toisin
· Miten muu henkilökunta on suhtautunut sinuun
· Mikä on tuntunut ikävältä ja mikä mukavalta
4.Yksilötehtävä (4. työviikko)
Teema: Omien tavoitteiden tarkentaminen
Itsesäätöisen oppiminen on prosessi, jossa omia tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja niitä säädetään tarvittaessa sopivaan suuntaan (Järvenoja & Järvelä, 2006).
Opiskelijat palaavat tavoitteisiin, joita asettivat itselleen ennen työelämäjaksoa.
Blogiin kirjoitetaan,
kuinka tavoitteiden toteutuminen näyttää onnistuvan
tuntuvatko tavoitteet vielä sopivilta vai tarvitseeko niitä muuttaa
kirjataan blogiin uudet tai tarkentuneet tavoitteet
5.Ryhmätehtävä (5. ja 6. työviikko)
Teema: Yrittäjänä toimiminen
Opiskelijat haastattelevat yrittäjää ja laativat pienryhmissä esitykset oman toimialansa yrityksistä. Yhteistoiminnallisen oppimisen etujen lisäksi (2. ryhmätehtävä) tämän tehtävän tarkoituksena on lisätä opiskelijan vuorovaikutustaitoja ja antaa opiskelijalle kokemus esityksen pitämisestä ja siinä tarvittavista taidoista
Opiskelijoiden tehtävänä on kuvata yrittäjän arkipäivää
Opiskelijat miettivät yhdessä kysymyksiä yrittäjille. Opiskelija tarkentaa kysymyksiä oman yrittäjyysohjaajansa kanssa
Opiskelijat haastattelevat yrittäjiä joko jokainen omassa työelämäjakson työpaikassa tai he voivat myös tehdä haastattelut yhdessä. Pääasia on, että kaikki ryhmän yrittäjät saavat vastata kysymyksiin.
Opiskelijat laativat kuvauksen toimialasta, työpaikoista ja yrittäjänä toimimisesta Google-dokumenttiin, kuvaukseen liitetään myös 2. tehtävän kirjoitelma.
Opiskelijat esittävät kuvatukset kurssin päätöstapaamisella
Jokainen pienryhmä esittelee tuotoksensa oman toimialan yrityksistä
Päätösseminaarissa opiskelijat, opettaja ja yrittäjyysohjaajat keskustelevat yrittäjänä toimimisen hyvistä ja huonoista puolista
Päätösseminaarissa keskustellaan myös opintojakson onnistumisesta ja parannusehdotuksista opiskelijoiden, yrittäjyysohjaajien ja opettajan näkökulmista.
Opiskelijat täyttävät vielä yrittäjyysmielikuvatestin, jotta opettaja, opiskelijat ja yrittäjyysohjaajat näkevät onko niissä tapahtunut muutoksia.
Lähteet:
Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegl, K. (2006) Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma.
In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetus-käyttö (1st ed., pp. 125-146). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Bransford, J. D., Brown, A. L., & Cocking, R. R. (Toim.)(2000). How people learn. Brain, mind, experience and school. Washington, D.C: National Academy Press
Hämäläinen, R., & Häkkinen, P. (2006). Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetus-käyttö (1st ed., pp. 230-246). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Järvenoja, H., & Järvela, S. (2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1st ed., pp. 85-103). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Kalliala, E., & Toikkanen, T. (2009). Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura.
Tauriainen, P. (2009). Teknologiatuettu työssäoppiminen - matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttäminen työssäoppimisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Oulu: Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö.
Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena : Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
OPPI1
OPPI 2.
Yrittäjyyskasvatusta sosiaalisen median työkaluja apuna käyttäen.
Yrittäjyyskasvatus on tulossa kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman osaksi vuoden 2010 elokuun alkuun mennessä.Yrittäjyyskasvatuksen perustutkinto sisältää vähintään viisi opintoviikkoa yrittäjyyskasvatusta. Alasta ja suuntautumisvaihtoehdosta riippuen yrittäjyyskasvatuksen osuus opinnoista voi olla myös suurempi.
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla(Kalliala & Toikkanen, 2009). Sosiaalisen median työkalut on valittu kurssin työkaluiksi, koska ne ovat ilmaiseksi ja helposti käyttöön otettavissa, eivätkä vaadi työnantajalta tai opiskelijalta mitään laitteisto- tai ohjelmistohankintoja. Ne sopivat hyvin yhteisölliseen työskentelyyn.
Taustaa opintojakson suunnittelulle
Opintojakson suunnittelu perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Suunnittelun apuna on käytetty neljää eri näkökulmaa (Bransford,Brown;& Cocking, 2000): oppijakeskeisyys, tietokeskeisyys, arviointikeskeisyys ja yhteisökeskeisyys.Oppijakeskeisyys : Ennakkotehtävässä opiskelijat tutustuvat kurssin sisältöihin kurssiwikissä ja asettavat itse oppimistavoitteensa tälle kurssille oman tietämyksensä pohjalta. He myös palaavat asettamiinsa tavoitteisiin ja tarkentavat niitä opintojakson edetessä. He tekevät yritysesittelyt ja yrittäjähaastattelut itse omien kysymystensä pohjalta, keskittyen niihin asioihin, jotka heitä itseään kiinnostavat ja askarruttavat. Opiskelijoiden itsesäätöisyyttä on tuettu opintojakson eri vaihteissa.
Tietokeskeisyys: Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla oma yrittäjyysohjaaja (yleensä yrittäjä itse), joka tukee hänen oppimistaan. Opiskelija on myös ympäristössä, jossa hän voi kysyä ja selvittää epäselviä asioita. PK-yrityksessä työskentely antaa myös mahdollisuuden nähdä yrittäjänä toimimisen arkipäivää. Opiskelijaa rohkaistaan pohtimaan yrittäjyyttä ja kysymään epäselviä asioita.
Arviointikeskeisyys: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia, joka kohdistuu aitoon oppimisprosessiin. Oppimisprosessia ja arviointia ei eroteta toisistaan, vaan oppimistehtävät ja oppimisprosessi ovat arvioinnin pohjana. Oppimistehtävien avulla opiskelijaa kannustetaan metakognitiiviseen ajatteluun, itseohjautuvuuteen, oppimaan oppimiseen, vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen.Yrittäjyysohjaaja ja opettaja seuraavat opiskelijan edistymistä yrittäjyysopinnoissa. Opiskelijan blogikirjoitukset ja yhteiset tehtävät tekevät oppimisesta näkyvää, joten palautteen antaminen onnistuu koko opintojakson ajan. Yrittäjyysohjaaja on tekemisissä opiskelijan kanssa työpaikalla ja voi antaa palautetta opiskelijan edistymisestä sisäisen yrittäjyyden tavoitteista. Opiskelijat myös arvioivat itse omaa oppimistaan blogikirjoituksissaan. Konstruktivismiin perustuvassa oppimisen arvioinnissa ei pyritä mittaamaan sitä, miten hyvin ja kuinka paljon oppija pystyy toistamaan opetetuista sisällöistä, vaan tarkastelemaan laadullisesti sitä, minkälaisia tietorakenteista oppija on muodostanut oppimateriaalin pohjalta ja miten hänen käsityksensä asioista ovat muuttuneen. Eri opiskelijat voivat tuottaa erilaisia tuotoksia aikaisempien tietojensa, kokemustaustansa tai kiinnostuksensa kohteen mukaan. (Tynjälä, 1999)
Yhteisökeskeisyys: Opiskelija on yrittäjyyskasvatusjaksona työpaikkayhteisön jäsen sekä opiskelijayhteisön jäsen. Ohjaajat työpaikalla ovat tärkeässä asemassa opiskelijan viihtyvyyden kannalta. Opiskelija sopiikin tapaamisen yritttäjyysohjaajan kanssa heti työssäolojakson alkuun. Ongelmatilanteissa yrittäjyysohjaaja on yhteydessä opettajaan ja keskustelevat siitä, mitä opiskelijan koitumiseksi työpaikalle voitaisiin tehdä. Opiskelija suorittaa yrittäjyyskasvatuskurssia ryhmän ja pienryhmän jäsenenä. Pienryhmä työstää yhteisiä tehtäviä ja samalla he muodostavat yhteistä käsitystä asiasta.
Opettajan rooli:
Opettaja muodostaa pienryhmät saman koulutusalan opiskelijoista, sekä laatii Google-dokumenttipohjan ryhmätyöskentelyä varten. Opettaja seuraa oppilaan oppimista blogikirjoitusten ja ryhmän tuotoksia seuraamalla Opettaja seuraa, antaa palautetta ja tarvittaessa motivoi blogikommentteina ja sähköpostitse. Opettaja avustaa opiskelijoita teknisissä ongelmissa. Opettaja on yhteydessä työpaikkaohjaajiin wiki-alustan kautta ja tarvittaessa myös sähköpostitse ja puhelimitse.
Yrittäjyysohjaajan rooli:
Yrittäjyysohjaaja ja opiskelija ovat yhteydessä työpaikalla. Ohjaajan tärkeimpänä tehtävänä on sisäisen yrittäjyyden tukeminen opiskelijassa. Hän seuraa opiskelijan toimintaa työpaikalla ja säännöllisissä tapaamisissa opiskelija ja ohjaaja palaavat opiskelijan asettamiin tavoitteisiin ja seuraavat tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa tavoitteista tarkennetaan. Ohjaaja ja opettaja kommentoivat blogikirjoituksia ja siten näkevät toistensa toiminnan. Opiskelija myös kirjoittaa ohjaajan kanssa käydyistä keskusteluista blogiinsa kuvauksen, joissa tavoitteiden toteutumista ja tarkentamista pohditaan.
Opettaja on laatinut materiaalipankin yrittäjyysohjaajia varten yrittäjyyskasvatuksen opintojakson sisällöistä. Nämä löytyvät tarkoitukseen tehdystä wikistä. Wikiin yrittäjyysohjaajat voivat myös jättää kysymyksiä toisilleen ja opettajalle yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Tänne yrittäjyysohjaaja jättää myös arvioinnin opiskelijan toiminnasta työpaikalla.
Opintojakson suunnitelma:
Yrittäjyyskasvatusopintojakso integroidaan työssäoppimisjaksoon. Parhaiten integroitu yrittäjyyskasvatus onnistuu, kun työssäoppimisjakso tapahtuu pk-yrityksessä.
Yrittäjyyskasvatusopintojen työssäoppimisjaksoon integroimisen puolesta puhuu muun muassa Tauriaisen (2009) väitöskirjassaan tekemät päätelmät siitä, miten verkko-oppimisympäristön käyttäminen pienentää työssäoppimisen kontekstuaalisuutta. Verkko-oppimisympäristön kautta oppijat saavat kokemuksia jä näkemystä myös muista työssäoppimispaikoista kuin vain omistaan. Vastaavasti oppijoiden vuorovaikutteisuus ja sosiaalisuus lisääntyvät. Verkko-oppimisympäristön käyttö lisää myös reflektiivisyyttä erityisesti tilanteissa, joissa työssäoppimisen tilanteita analysoidaan yhdessä. (Tauriainen, 2009)
Kohderyhmä: Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat eri koulutusaloilta.
Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että työssäoppimisjakson aikana opiskelija oppii ulkoiseen yrittäjyyteen liittyviä asioita, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, hoitamiseen ja omistamiseen. Tavoitteena on myös, että opiskelija perehtyy sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen ja pystyy tämän tiedon pohjalta arvioimaan omaa sisäistä yrittäjyyttään opintojakson aikana. Opiskelija osoittaa sisäisen yrittäjyyden asenteita ottamalla itse vastuuta oppimisestaan, olemalla aloitteellinen, sinnikäs, luova ja yhteistyökykyinen.
Sisältö:
Ulkoinen yrittäjyys:
- Yrityksen perustaminen,
- Yrittäjien verkostot ja uuden yrittäjän tietokanavat,
- Yritysmuodot,
- Yrittäjänä toimiminen
Sisäinen yrittäjyys:Osaamistavoitteet:
Opintojakson jälkeen opiskelija:
Toteutustavat:
Lähiopetusta, työssäoppimista, tehtäviä, jotka sisältävät itsenäistä ja yhteisöllistä työskentelyä lähiopetusjaksoilla, verkossa ja työpaikoilla.
Ohjaajaresurssit opintojakson aikana:
Opettaja, työpaikkaohjaaja, yrittäjyysohjaaja
Oppimisympäristöt:
Lähitapaamiset koulussa, työssäoppimisjaksot, verkko-oppimisympäristöt (wiki, blogit, Google Docs).
Opintojakson rakenne
Koska sosiaalisen median työkaluja ei ole luotu tietoisesti pedagogisista lähtökohdista ja oppimista tukemaan, edellyttää onnistunut niiden avulla toteutettu yhteisöllinen oppimisympäristö huolellista suunnittelua ja opintojakso on tarkasti vaiheistettu (Hämäläinen & Häkkinen, 2006).
Vaiheet:
Aloitusseminaari noin kaksi viikkoa ennen työssäoppimisjaksoa
Teema: Opintojakson tavoitteet, tutustuminen työkaluihin ja aikatauluun
Aloitusseminaarissa tähdätään siihen, että työkalujen käyttäminen tulee tutuksi ja niiden osaamattomuus ei ole esteenä etätehtävissä. Työkalujen hallinta lisää myös opiskelijoiden minäpystyvyyttä ja sitä kautta heidän motivaatiotaan tehtävän suorittamiseen (Järvenoja & Järvelä, 2006).
Ennakkotehtävä: Yksilötehtävä ennen työssäoppimisjakson alkua:
Teema: Omat tavoitteet ja mielikuvat
Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan niitä kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia vaiheita ja strategioita, joilla yksilö säätelee, ylläpitää ja tarkkailee tavoitteellista toimintaansa. Opiskelijoiden itsesäätelyä tuetaan pyytämällä heitä itse asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja miettimään niitä keinoja, kuinka nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa (Järvenoja & Järvela, 2006). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen lähtökohdaksi otetaan oppijan olemassa olevat tiedot, käsitykset ja uskomukset opiskeltavasta ilmiöstä (Tynjälä, 1999). Oppijoiden arkikokemukseen perustuvat käsitykset täytyy tiedostaa ja ne nostetaan esiin ennakkotehtävän mielikuvatestin ja wikitietolähteeseen perustuvan oman oppimistavoitteen asettamisen avulla.
Ennakkotehtävässä:
Opiskelijat laativat ennakkotehtävät (1-5) blogiinsa. Opiskelijat kirjoittavat sähköpostiviestin yrittäjyysohjaajalleen, jossa he kertovat lyhyesti itsestään ja tavoitteistaan yrittäjyyskasvatuksen suhteen, jakavat blogiosoitteensa ja ehdottavat samalla ohjaajalle ensimmäisen yhteisen tapaamisen ajankohtaa.
1. Yksilötyöskentely: (1. työviikko)
Teema: Yrityksen perustaminen
Opiskelijat kirjoittavat kuvauksen työpaikastaan blogiinsa. Kirjoittaminen on hyvä oppimisen väline. Kirjoittaminen kehittää ajattelua, koska se tekee ajatukset näkyviksi ja mahdollistaa näin vuorovaikutuksen ajatusten kanssa sekä niiden edelleen kehittelyä (Tynjälä, 1999). Yrittäjyysohjaaja ja opettaja kommentoivat opiskelijan kirjoittamaa kuvausta 2. työviikon alussa.
Opiskelijat voivat käyttää kuvauksissaan apuna seuraavia kysymyksiä.
2. Ryhmätehtävä: (2. työviikko)
Teema: Yrityksen perustaminen
Opiskelijat työstävät kuvauksen toimialan yrityksistä omien kuvauksiensa pohjalta yhteisöllisesti. Tämä edistää oppimista, sillä vuorovaikutus toisten kanssa stimuloi yksilöiden tiedon käsittelyä ja siten edistää yksilöiden tiedonrakentamista (Arvaja & Mäkitalo-Siegl, 2006). Ryhmätoiminnassa mahdollistuva toiminnan itseohjautuvuus yleensä lisää myös osallistujien sisäistä motivaatiota, vastuullisuutta ja innokkuutta. Ryhmän jäsenten keskinäinen tuki tuottaa positiivisia emotionaalisia kokemuksia, millä on edelleen myönteinen vaikutus motivaatioon. Ryhmätoiminnan avulla opitaan myös tärkeitä sosiaalisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä itseilmaisua. (Tynjälä, 1999)
3. Yksilötehtävä 2. ja 3. työviikko
Teema: Sisäinen yrittäjyys, yrittäjänä toimiminen
Jokainen opiskelija kirjoittaa blogiinsa vähintään joka toinen päivä pienen kuvauksen havainnoista, joita yrityksessään on tehnyt. Tämän tehtävän tarkoituksena on saada opiskelijan tiedostamaan oma toimintansa yrityksessä. Blogikirjoitukset toimivat opiskelijan henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun apuvälineenä. Reflektiivisellä ajattelulla tarkoitettaan omaan toimintaan, ajatteluun ja oppimiseen kohdistuvaa arvioivaa ajattelua (Tynjälä, 1999).
Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä
· Mitä olet ihmetellyt ja kummastellut,
· mitä olet kysynyt muilta,
· missä olet ollut hyvä,
· mikä ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
· Mieti myös syitä onnistumiseen/epäonnistumiseen.
· Mitä voisit tehdä toisin
· Miten muu henkilökunta on suhtautunut sinuun
· Mikä on tuntunut ikävältä ja mikä mukavalta
4. Yksilötehtävä (4. työviikko)
Teema: Omien tavoitteiden tarkentaminen
Itsesäätöisen oppiminen on prosessi, jossa omia tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja niitä säädetään tarvittaessa sopivaan suuntaan (Järvenoja & Järvelä, 2006).
Opiskelijat palaavat tavoitteisiin, joita asettivat itselleen ennen työelämäjaksoa.
Blogiin kirjoitetaan,
5. Ryhmätehtävä (5. ja 6. työviikko)
Teema: Yrittäjänä toimiminen
Opiskelijat haastattelevat yrittäjää ja laativat pienryhmissä esitykset oman toimialansa yrityksistä. Yhteistoiminnallisen oppimisen etujen lisäksi (2. ryhmätehtävä) tämän tehtävän tarkoituksena on lisätä opiskelijan vuorovaikutustaitoja ja antaa opiskelijalle kokemus esityksen pitämisestä ja siinä tarvittavista taidoista
6. Yksilötehtävä (6. työviikko)
Teema: Reflektointi
Itsesäätöiseen oppimiseen kuuluu oman oppimisprosessin reflektointi.
7. Päätösseminaari
Teema: Opitun kokoaminen, onnistumisen arviointi
Lähteet:
Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegl, K. (2006) Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma.
In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetus-käyttö (1st ed., pp. 125-146). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Bransford, J. D., Brown, A. L., & Cocking, R. R. (Toim.)(2000). How people learn. Brain, mind, experience and school. Washington, D.C: National Academy Press
Hämäläinen, R., & Häkkinen, P. (2006). Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetus-käyttö (1st ed., pp. 230-246). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Järvenoja, H., & Järvela, S. (2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. In S. Järvela, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1st ed., pp. 85-103). Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Kalliala, E., & Toikkanen, T. (2009). Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura.
Tauriainen, P. (2009). Teknologiatuettu työssäoppiminen - matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttäminen työssäoppimisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Oulu: Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö.
Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena : Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.